Pk-yritysten digitalisaatio etenee usein hitaammin verrattuna suuryrityksiin. Syy on osin rakenteellinen: suuret organisaatiot vievät parhaat tekijät, ja pk-kenttään jää vähemmän aikaa, rahaa ja osaajia. Koska pk-yritykset työllistävät valtaosan yksityisen sektorin tekijöistä sekä synnyttävät suuren osan uusista työpaikoista, tällä on laaja yhteiskunnallinen merkitys.
Digimurros ei etene tasaisesti. Mitä kehittyneemmästä teknologiasta, tekoälystä, automaatiosta tai datan hyödyntämisestä on kyse, sitä suuremmaksi ero pienten ja suurten yritysten välillä kasvaa. Tämä ei johdu siitä, että pk-yritykset olisivat haluttomia toimimaan, vaan kyse on resursseista ja siitä, ettei tiedetä mistä pitäisi aloittaa.
Miksi pk-yritysten digitalisaatio jää suuryrityksistä jälkeen?
Useimmiten syynä on aika, raha ja osaaminen. Suuryritykset houkuttelevat parhaat tekijät paremmilla palkoilla, tunnetulla brändillä ja selkeillä urapoluilla. Pk-yritys kilpailee samoista osaajista, mutta harvoin samoilla aseilla.
Samaan aikaan muu arki vie kaiken huomion. Kehittämiseen jää harvoin tunteja, eikä yksin ole helppo tietää, mikä investointi kannattaa. Epävarmuus ja riskin pelko pysäyttävät monta hyvää ideaa jo ennen kuin niitä edes ehditään kokeilla.
Mitä pk-yrityksen kannattaisi tehdä?
Hyvä uutinen on, että digimurrokseen pääsee kiinni pienin, hallituin askelin, ilman omaa kehitystiimiä tai mittavia investointeja.
Paras tapa aloittaa on rajata. Valitse yksi selkeä ongelma, jonka ratkaiseminen tuottaisi konkreettista hyötyä. Kun kokonaisuus on pieni, myös riski epäonnistua on pieni, ja opit syntyvät nopeasti.
Konkreettiset keinot päästä alkuun
Käytännössä liikkeelle pääsee jo muutamalla askeleella:
- Aloita rajatusta pilotista, jossa testataan yhtä ideaa muutamassa viikossa.
- Hyödynnä ulkopuolista osaamista sen sijaan, että rakennat kaiken itse.
- Rakenna kumppanuuksia ja verkostoja, jotka tuovat tietoa ja tekijöitä ulottuvillesi.
Näin kehittäminen muuttuu pelottavan suuresta loikasta hallituksi askeleeksi. Samalla yritys oppii, mikä toimii juuri sen omassa arjessa.
Korkeakouluyhteistyö tuo tuoretta osaamista
Yksi aliarvostetuimmista tavoista päästä alkuun on yhteistyö korkeakoulujen ja opiskelijoiden kanssa. Opiskelijatiimi tuo tuoretta osaamista, uusinta tietoa ja ennakkoluulottoman näkökulman, ilman vakituisen rekrytoinnin kustannuksia tai riskejä.
Opiskelijoille kyse on oppimisesta ja työnäytteistä. Yritykselle se on matalan kynnyksen tapa kokeilla, kehittää ja löytää tulevaisuuden tekijöitä.
InnoFinland – matalan kynnyksen tapa aloittaa
Juuri tähän InnoFinlandin toimintamalli perustuu. Yritys tuo yhden rajatun kehityshaasteen, jota monialainen opiskelijatiimi ratkoo mentorien tuella lyhyissä sprinteissä. Joka viikko syntyy jotain nähtävää, ja lopussa on demo, jonka perusteella jatkosta päätetään.
Näin pk-yritys pääsee mukaan digimurrokseen pienellä riskillä, ja saa samalla näköalapaikan tulevaisuuden osaajiin. Ei suurta loikkaa, vaan ensimmäinen konkreettinen askel.
