Kesähelteellä sisätilat voivat lämmetä nopeasti, erityisesti rakennuksissa, joissa on paljon ikkunoita. Monissa maissa ilmastointi on jo tavallinen osa arkea, ja lämpötilojen noustessa jäähdytyksen tarve kasvaa entisestään.
Mutta entä jos rakennuksia voitaisiin pitää viileämpinä ilman jatkuvaa sähkönkulutusta?
Tutkijat ovat kehittäneet uudenlaisia materiaaleja, jotka pystyvät vähentämään rakennusten lämpenemistä hyödyntämällä luonnollista lämpösäteilyä. Kyse ei ole uudesta ilmastointilaitteesta, vaan pinnoitteesta, joka voisi tulevaisuudessa auttaa rakennuksia pysymään viileämpinä ilman erillistä energiankulutusta.
Ajatus on kiinnostava, sillä joskus ratkaisu kasvavaan energiantarpeeseen ei olekaan uuden energian tuottaminen, vaan sen tarpeen vähentäminen.
Miten rakennus voi viilentää itseään?
Tavallisesti auringonvalo lämmittää rakennusten kattoja, seiniä ja ikkunoita. Osa lämmöstä siirtyy sisätiloihin, jolloin lämpötilan pitäminen miellyttävänä voi vaatia ilmastointia.
Tutkijat ovat kuitenkin kehittäneet materiaaleja, jotka toimivat hieman eri tavalla.
Menetelmä tunnetaan nimellä passiivinen säteilyjäähdytys. Sen toimintaperiaate perustuu siihen, että materiaali pystyy luovuttamaan lämpöä infrapunasäteilyn muodossa ympäristöönsä ja lopulta avaruuteen.
Samalla erityiset pinnoitteet voivat vähentää auringon säteilyn aiheuttamaa lämpenemistä.
Kun materiaali luovuttaa enemmän lämpöä kuin se vastaanottaa, sen pinta voi pysyä ympäröivää ilmaa viileämpänä jopa auringonpaisteessa. Kiinnostavinta on, ettei tähän tarvita jatkuvasti sähköä kuluttavaa jäähdytyslaitetta.
Lähes näkymätön pinnoite voi muuttaa rakentamista
Toukokuussa 2026 australialaisen Monashin yliopiston tutkijat esittelivät yhdessä tutkimuskumppaneidensa kanssa uudenlaisen läpinäkyvän jäähdytyspinnoitteen.
Pinnoite koostuu erittäin pienistä piidioksidihiukkasista, joita voidaan hyödyntää esimerkiksi lasipinnoilla.
Aikaisemmin monet vastaavat jäähdytysmateriaalit ovat olleet valkoisia tai läpinäkymättömiä, mikä on rajoittanut niiden käyttöä ikkunoissa.
Uuden tutkimuksen tavoitteena oli kehittää pinnoite, joka päästäisi näkyvän valon läpi mutta pystyisi samalla luovuttamaan lämpöä tehokkaasti.
Ulkona tehdyissä kokeissa pinnoitetut pinnat olivat noin yhden celsiusasteen viileämpiä kuin vertailupinnat.
Vaikka yhden asteen ero voi kuulostaa pieneltä, tutkimus osoittaa, että myös lähes näkymättömillä materiaaleilla voidaan vaikuttaa rakennusten pintalämpötiloihin.
Lähde: Monash University – Transparent tech for passive cooling (2026)
Voisiko tulevaisuuden kaupunki pysyä viileämpänä?
Kuvitellaan kaupunki, jossa rakennusten katot ja julkisivut eivät enää keräisi auringon lämpöä samalla tavalla kuin nykyään.
Rakennusten pintalämpötilat voisivat pysyä alhaisempina ja ilmastoinnin tarve vähentyä erityisesti kuumina päivinä.
Tämä voisi olla merkittävää alueilla, joilla helteet aiheuttavat jo nyt haasteita energiankulutukselle.
Teknologia ei kuitenkaan tarkoita, että ilmastoinnista voitaisiin luopua kokonaan. Jäähdytysteho riippuu esimerkiksi sääolosuhteista ja rakennuksen rakenteista.
Myös Suomessa tällaiset innovaatiot voisivat tulevaisuudessa olla hyödyllisiä, mutta samalla pitäisi huomioida talvi. Rakennuksen jatkuva viilentäminen ei ole järkevää silloin, kun sisätiloja täytyy lämmittää.
Siksi erityisen kiinnostavia voisivat olla materiaalit, joiden ominaisuudet mukautuvat vuodenaikoihin.
Entä jos ratkaisu olisi vähentää energian tarvetta?
Energiakeskustelussa huomio keskittyy usein siihen, kuinka voisimme tuottaa enemmän puhdasta sähköä. Yhtä tärkeää olisi kuitenkin pohtia, miten voisimme vähentää sen kulutusta.
Passiivinen jäähdytys on hyvä esimerkki tällaisesta ajattelusta.
Jos rakennukset pysyisivät luonnostaan viileämpinä, niiden jäähdyttämiseen tarvittaisiin vähemmän energiaa. Samalla voisi syntyä uusia liiketoimintamahdollisuuksia rakennus- ja materiaaliteollisuudessa.
InnoFinlandissa haluamme nostaa esiin tällaisia kehityssuuntia, joissa tutkimus voi avata uusia mahdollisuuksia niin yrityksille kuin tavalliseen arkeen.
Tulevaisuuden teknologian ei aina tarvitse näkyä suurena laitteena tai monimutkaisena järjestelmänä. Joskus merkittävä muutos voi syntyä lähes näkymättömästä materiaalista.
Ehkä yksi tulevaisuuden kiinnostavimmista energiaratkaisuista ei olekaan uusi tapa tuottaa sähköä, vaan keksintö, jonka ansiosta sitä tarvitaan vähemmän.
