Entä jos ratkaisu johonkin tämän päivän suureen ongelmaan on jo olemassa, mutta emme vain ole vielä löytäneet sitä?
Joka päivä syntyy uutta tutkimustietoa, teknologiaa ja keksintöjä. Samalla yritykset etsivät parempia tapoja toimia, tutkijat avaavat uusia kysymyksiä ja ihmiset keksivät ratkaisuja arjen pulmiin. Silti hyvä idea voi jäädä pöytälaatikkoon, tutkimustulos laboratorioon tai lupaava teknologia ilman sopivaa käyttökohdetta. Ongelma ei aina ole ideoiden puute. Usein puuttuu yhteys, joka auttaisi näkemään niiden arvon.
Mahdollisuus syntyy, kun palaset kohtaavat
Uusi innovaatio ei välttämättä ala suuresta keksinnöstä. Se voi syntyä siitä, että jo olemassa olevaa tietoa katsotaan uudesta suunnasta. Yhdellä alalla kehitetty materiaali voi ratkaista toisen alan ongelman. Tutkimuksessa syntynyt menetelmä voi auttaa yritystä säästämään aikaa tai kehittämään kokonaan uuden palvelun.
Tällaisten yhteyksien löytäminen on vaikeaa yksin. Tutkija ymmärtää, mitä uusi tieto kertoo, insinööri voi arvioida, miten sitä voisi soveltaa ja yrittäjä tunnistaa, millaiselle ratkaisulle olisi tarvetta. Yritys puolestaan tuo keskusteluun käytännön ongelmat ja asiakkaiden tarpeet. Kun nämä näkökulmat kohtaavat, ideaa voidaan arvioida monipuolisesti ja viedä askel kerrallaan kokeiluun.
Yhteistyö ei silti tarkoita vain sitä, että ihmiset kokoontuvat samaan huoneeseen. Tarvitaan yhteinen kysymys, avoimuutta keskeneräisille ajatuksille ja valmiutta kuunnella myös oman alan ulkopuolisia näkemyksiä. Joskus ensimmäinen hyödyllinen tulos ei ole valmis tuote, vaan uusi tapa määritellä ongelma. Se voi säästää aikaa ja auttaa suuntaamaan tutkimusta tai kehitystyötä sinne, missä vaikutus olisi suurin.
Uusien mahdollisuuksien löytäminen ei siis ole pelkästään uusien ideoiden kehittämistä, vaan myös olemassa olevan tiedon jakamista ja yhdistämistä. OECD ja Eurostatin julkaisema Oslo Manual -raportti nostaa esiin tiedonvaihdon ja eri toimijoiden välisen yhteistyön merkityksen innovaatiotoiminnassa. Yritykset, tutkijat ja muut asiantuntijat voivat tuoda yhteiseen keskusteluun osaamista, jota muilla ei vielä ole. Joskus juuri tällainen kohtaaminen voi avata mahdollisuuden, jota kukaan ei olisi yksin osannut etsiä.
Voiko tekoäly auttaa näkemään näkymättömän?
Tekoäly voi tuoda tähän työhön uudenlaisen apuvälineen. Se pystyy käsittelemään suuria tietomääriä, vertailemaan tutkimuksia ja nostamaan esiin yhteyksiä, joita ihmisen olisi vaikea huomata nopeasti. Kun eri alojen tietoa tarkastellaan rinnakkain, esiin voi nousta kysymyksiä, joita ei aiemmin ole osattu edes esittää.
Kuvitellaan esimerkiksi, että tutkijat kehittävät uudenlaista materiaalia, mutta sen käyttöä ei vielä tunneta. Tekoäly voisi auttaa vertaamaan materiaalin ominaisuuksia eri toimialojen tarpeisiin ja ehdottaa suuntia, joita kannattaa tutkia tarkemmin. Ehdotus ei vielä ole toimiva ratkaisu, mutta se voi olla alku tärkeälle kokeilulle.
Tekoäly ei kuitenkaan korvaa asiantuntemusta, kokemusta tai vastuullista harkintaa. Sen ehdotukset pitää tarkistaa, ja ratkaisuja on testattava oikeissa olosuhteissa. Euroopan komission tekoälyä koskeva työ korostaa myös luotettavan ja ihmislähtöisen tekoälyn merkitystä. Olennaista ei siis ole antaa koneen päättää, vaan käyttää sitä apuna parempien kysymysten ja uusien suuntien löytämisessä.
Yhteyksien rakentaminen
InnoFinlandin nykyisessä toiminnassa keskeistä on tuoda osaamista lähemmäs yritysten todellisia kehitystarpeita. Opiskelijat ja eri osaajat voivat tarkastella yritysten haasteita tuoreesta näkökulmasta, ja projektit tarjoavat mahdollisuuden kokeilla ajatuksia käytännössä. Näin yhteistyö ei jää pelkäksi keskusteluksi, vaan voi tuottaa oppimista ja konkreettisia seuraavia askelia.
Pienikin kokeilu voi paljastaa, mikä ideassa toimii ja mitä pitää muuttaa. Samalla syntyy yhteistä ymmärrystä, jota yksikään osapuoli ei olisi saavuttanut yksin.
InnoFinlandin puheenjohtaja Kimmo Palo edistää ajatusta siitä, että tutkimus, teknologia ja yrittäjyys voivat yhdessä tuottaa yhteiskuntaa hyödyttäviä ratkaisuja. Yhteistyön arvo syntyy silloin, kun erilaiset osaajat eivät vain esittele omaa työtään, vaan etsivät yhdessä tapoja vastata todellisiin tarpeisiin.
Tulevaisuuden tavoitteena on vahvistaa yhteisöä, jossa yritykset, tutkijat ja keksijät löytävät toisensa helpommin. Yhteisö voisi tarjota tilaa yhteisille kysymyksille, rohkeille kokeiluille ja keskeneräisillekin ideoille. Kaiken ei tarvitse olla valmista ennen kuin yhteistyö alkaa. Usein juuri ensimmäinen keskustelu tai pieni testi näyttää, kannattaako ajatusta kehittää eteenpäin.
Entä jos mahdollisuus on jo tässä?
Emme voi tietää, mistä seuraava merkittävä ratkaisu syntyy. Se voi löytyä tutkimuksesta, opiskelijan havainnosta, yrityksen arjen ongelmasta tai kahden toisilleen vieraan alan kohtaamisesta. Tärkeintä on luoda olosuhteet, joissa tällaiset yhteydet voivat syntyä ja joissa ideoita uskalletaan kokeilla.
Maailma ei ehkä tarvitse aina lisää ideoita. Se tarvitsee myös tapoja huomata, yhdistää ja hyödyntää niitä, jotka ovat jo olemassa.
Mitä voisikaan syntyä, jos emme kysyisi vain, mitä osaamme tehdä, vaan myös sitä, kenen kanssa osaamisestamme voisi tulla jotain aivan uutta?
