Osaajien pysyvyys alueella ei ratkea pelkällä palkalla tai avointen työpaikkojen määrällä. Ratkaisevaa on, pääseekö osaaja tekemään jotain merkityksellistä, ja syntyykö kytkös alueen yrityksiin jo opintojen aikana. Ihminen jää sinne, missä hän kuuluu yhteisöön ja pääsee vaikuttamaan oikeisiin asioihin. Siksi osaajapula alueilla ei ratkea vain rekrytoimalla, vaan rakentamalla siltoja opiskelijoiden ja työelämän välille.
Miksi osaajat lähtevät alueilta?
Ilmiö on tuttu monessa maakunnassa. Opiskelemaan tullaan mielellään, mutta valmistumisen jälkeen suuri osa suuntaa suuriin kasvukeskuksiin. Kun side alueeseen jää opintojen aikana ohueksi, muuttopäätös on helppo tehdä.
Taustalla on sekä taloudellisia että inhimillisiä syitä. Osa kokee, ettei alueella ole tarpeeksi mahdollisuuksia oman alan tekemiseen. Moni ei ehdi tutustua alueen yrityksiin lainkaan ennen valmistumista, jolloin työelämä näyttäytyy vieraana ja mahdollisuudet muualla houkuttelevammilta.
Kyse ei kuitenkaan ole vain työpaikkojen määrästä. Alueet, jotka onnistuvat pitämään osaajansa, tarjoavat jotain, mikä syntyy jo opintojen aikana: kokemuksen joukkoon kuulumisesta ja yhdessä tekemisestä.
Palkka ei riitä – merkitys ratkaisee
Nuoret osaajat arvostavat työssä muutakin kuin palkkaa. Yhä useammalle työn merkityksellisyys ja omien arvojen mukainen tekeminen ovat vähintään yhtä tärkeitä kuin korvaus.
Sisäinen motivaatio rakentuu kolmesta asiasta: mahdollisuudesta vaikuttaa omaan tekemiseen, tunteesta että osaa ja kehittyy, sekä kuulumisesta yhteisöön. Sama pätee alueeseen sitoutumiseen. Osaaja jää sinne, missä hän pääsee ratkaisemaan oikeita ongelmia, kehittymään ja kuulumaan verkostoon.
Kytkös syntyy tekemällä, jo opintojen aikana
Tässä piilee alueiden tärkein mahdollisuus. Kun opiskelija tekee harjoittelun, opinnäytetyön tai projektin alueen yritykselle, hän tutustuu ihmisiin, työpaikkoihin ja mahdollisuuksiin, joita ei muuten näkisi.
Verkostot ratkaisevat. Merkittävä osa ensimmäisistä työpaikoista löytyy omien kontaktien kautta, ja opiskeluaikainen työkokemus omalla alalla lisää selvästi todennäköisyyttä jäädä alueelle. Kun osaaja on jo opintojen aikana esimerkiksi ratkonut alueen yrityksen aitoja haastetta, työpaikka ei ole enää tuntematon. Se on paikka, jonka ihmiset ja tekeminen ovat tulleet tutuiksi. Näin syntyy side, jota pelkkä markkinointi tai rekrytointi-ilmoitus ei koskaan tuota.
Kansainväliset osaajat jäävät, jos yhteys syntyy
Kansainväliset opiskelijat ovat alueille suuri mahdollisuus, mutta myös pullonkaula. Moni haluaisi jäädä, mutta yhteys työelämään jää puuttumaan.
Suurin este ei yleensä ole osaaminen, vaan verkostojen ja opiskeluaikaisen työkokemuksen puute. Kun kansainvälinen opiskelija pääsee mukaan alueen yrityksen projektiin, hän saa juuri sen, mikä useimmiten puuttuu: kontaktit ja näytön osaamisestaan suomalaisessa työelämässä. Tämä on ratkaiseva tekijä siinä, jääkö hän alueelle vai lähteekö.
InnoFinland rakentaa sillan
Juuri tähän InnoFinland vastaa. Yritys tuo rajatun kehityshaasteen, monialainen opiskelijatiimi ratkaisee sitä mentorien tuella muutaman viikon sprinteissä, ja lopuksi tulokset esitellään. Projekti voi johtaa harjoitteluun, opinnäytetyöhön tai pilottiin. Näin syntyy juuri se kytkös, joka saa osaajan jäämään alueelle.
Osaaja ei kiinnity paikkakuntaan, vaan tekemiseen ja ihmisiin, ja juuri se ratkaisee, jääkö hän vai lähteekö hän muualle. Kun opiskelijat, alueen yritykset ja korkeakoulut kohtaavat aitojen haasteiden äärellä, alueen elinvoima kasvaa itsestään.
