Tekoälystä puhutaan tällä hetkellä lähes kaikkialla. Uusia työkaluja kehitetään jatkuvasti, ja teknologia pystyy tekemään asioita, jotka olisivat vielä muutama vuosi sitten tuntuneet mahdottomilta.
Mutta oletko koskaan miettinyt, mitä kaikkea tekoälyn toimiminen oikeastaan vaatii?
Vaikka tekoäly mielletään helposti täysin digitaaliseksi teknologiaksi, sen taustalla tarvitaan jotain hyvin konkreettista. Nimittäin valtavasti sähköä.
Jokainen tekoälylle esitetty kysymys käsitellään jossakin datakeskuksessa, jossa tehokkaat palvelimet tekevät laskentatyötä. Mitä enemmän tekoälyä käytetään, sitä enemmän tarvitaan myös laskentatehoa.
Tämä herättää kiinnostavan kysymyksen: voiko tekoälyn nopeaa kehitystä lopulta rajoittaa niinkin tavallinen asia kuin sähkön saatavuus?
Digitaalinen maailma tarvitsee yllättävän paljon energiaa
Tekoälyn kasvava suosio näkyy jo maailman energiankulutuksessa.
Kansainvälisen energiajärjestön IEA mukaan datakeskukset käyttivät vuonna 2024 noin 415 terawattituntia sähköä. Vuoteen 2030 mennessä kulutuksen arvioidaan kasvavan noin 945 terawattituntiin.
Se tarkoittaisi yli kaksinkertaista sähkönkulutusta vain kuudessa vuodessa.
Kaikki datakeskusten käyttämä sähkö ei tietenkään kulu tekoälyyn, sillä niitä tarvitaan myös tavallisten digitaalisten palveluiden ylläpitämiseen. Tekoälyn nopea yleistyminen on kuitenkin yksi merkittävimmistä syistä kasvavaan energiantarpeeseen.
Kiinnostavaa on myös se, kuinka eri tahtiin teknologia ja sen tarvitsema infrastruktuuri kehittyvät.
Uusi tekoälymalli voidaan kehittää suhteellisen nopeasti, mutta sähköverkon laajentaminen tai uuden voimalaitoksen rakentaminen voi kestää vuosia.
Vaikka teknologia kehittyisi kuinka nopeasti, sen käyttämiseen tarvitaan edelleen toimiva sähköverkko.
Voisiko tekoäly lämmittää tulevaisuudessa kotimme?
Datakeskusten kasvava energiankulutus kuulostaa helposti pelkästään huonolta asialta. Se tuo mukanaan uusia haasteita, mutta samalla myös kiinnostavia mahdollisuuksia.
Kun datakeskusten palvelimet käsittelevät tietoa, ne tuottavat paljon lämpöä. Tavallisesti tämä lämpö täytyy poistaa jäähdytysjärjestelmillä, jotta laitteet eivät kuumene liikaa.
Mutta entä jos lämpöä ei päästettäisikään hukkaan?
Suomessa tätä ajatusta ollaan jo toteuttamassa käytännössä.
Fortum ja Microsoft kehittävät Espoossa ja Kirkkonummella järjestelmää, jossa datakeskusten tuottamaa hukkalämpöä voidaan hyödyntää kaukolämmössä.
Fortumin mukaan datakeskusten hukkalämmöllä voitaisiin tulevaisuudessa kattaa noin 40 prosenttia alueen vuotuisesta kaukolämmön tarpeesta.
Toukokuussa 2026 Fortum ilmoitti aloittaneensa lämmöntuotannon molemmilla laitosalueilla. Varsinaisen datakeskusten hukkalämmön hyödyntämisen on tarkoitus alkaa vaiheittain vuonna 2027.
Fortum – Datakeskusten lämmöntuotanto Suomessa
Ajatus on aika kiinnostava. Teknologia, jota käytämme esimerkiksi kysymysten esittämiseen tai tiedon etsimiseen, voisi samalla tuottaa lämpöä suomalaisiin koteihin.
Tällaiset ratkaisut osoittavat, kuinka teknologian kehitys voi tuoda mukanaan hyötyjä, joita emme välttämättä ensimmäisenä tule ajatelleeksi.
Tekoälyn kasvu ei hyödytä vain teknologiayrityksiä
Kun puhutaan tekoälyn ympärille syntyvästä liiketoiminnasta, mieleen tulevat helposti suuret teknologiayritykset ja uusia sovelluksia kehittävät startupit.
Todellisuudessa tekoälyn kasvu voi avata mahdollisuuksia myös aivan muille aloille.
Kun datakeskuksia rakennetaan lisää, tarvitaan myös tehokkaampia energiaratkaisuja ja kehittyneempiä jäähdytysjärjestelmiä. Näiden kehittäminen voi tarjota uusia mahdollisuuksia yrityksille, joiden toiminta ei aikaisemmin ole liittynyt tekoälyyn millään tavalla.
Tämä on kiinnostavaa erityisesti Suomen näkökulmasta.
Suomessa on paljon teollisuuden ja energiateknologian osaamista, jota voitaisiin hyödyntää kasvavan datakeskus teollisuuden tarpeisiin.
Yrityksen ei siis välttämättä tarvitse itse kehittää tekoälyä hyötyäkseen sen yleistymisestä.
Joskus tärkeintä on ymmärtää, mitä kaikkea uuden teknologian ympärille tarvitaan.
Mitä tämä tarkoittaa tulevaisuuden innovaatioille?
Tekoälyn kehitys on hyvä esimerkki siitä, kuinka yhden alan nopea kasvu voi vaikuttaa moniin muihin toimialoihin.
Samalla se herättää kysymyksen siitä, mihin tulevaisuuden innovaatioissa kannattaisi kiinnittää huomiota.
Kun uusi teknologia kehittyy, huomio kohdistuu usein siihen, mitä kaikkea sillä voidaan tulevaisuudessa tehdä. Yhtä kiinnostavaa voisi kuitenkin olla tarkastella, mitä sen yleistyminen edellyttää.
Tekoälyn kohdalla kyse on esimerkiksi energiantuotannon kehittämisestä ja datakeskusten toiminnan tehostamisesta. Molemmat ovat aloja, joilla uusille ratkaisuille voi syntyä huomattavaa kysyntää.
InnoFinlandissa haluamme auttaa tunnistamaan tällaisia mahdollisuuksia ja tuomaan yhteen osaamista, jonka avulla niitä voidaan kehittää eteenpäin.
Tulevaisuuden kiinnostavimmat liiketoimintamahdollisuudet eivät välttämättä synny siellä, missä uutta teknologiaa kehitetään, vaan myös siellä, missä ratkaistaan sen mukanaan tuomia haasteita.
Ehkä seuraava merkittävä tekoälyyn liittyvä innovaatio ei olekaan uusi sovellus tai entistä älykkäämpi ohjelmisto.
Ehkä se on jotain, mikä mahdollistaa niiden toiminnan.
