Tekoälystä puhutaan tällä hetkellä lähes kaikkialla. Se kirjoittaa tekstejä, luo kuvia, analysoi tietoa ja auttaa ratkaisemaan ongelmia. Mutta samalla kun teknologia kehittyy, herää kiinnostava kysymys: kuka osaa hyödyntää kaikkia näitä uusia mahdollisuuksia?
Kun puhutaan tekoälystä, mieleen tulevat helposti ohjelmoijat, suuret teknologiayritykset ja monimutkaiset järjestelmät. Voi tuntua, että tekoälyn kehitys kuuluu vain niille, jotka ymmärtävät teknologiaa syvällisesti.
Todellisuudessa tekoälyn hyödyntäminen ei kuitenkaan aina vaadi ohjelmointitaitoja tai teknistä koulutusta. Joskus tärkeintä on huomata ongelma, johon teknologia voisi tarjota uudenlaisen ratkaisun.
Tekoäly on jo täällä – mutta sen mahdollisuuksia vasta löydetään
Tekoäly ei ole enää pelkästään tulevaisuuden teknologiaa. Sitä hyödynnetään jo asiakaspalvelussa, markkinoinnissa, teollisuudessa ja monilla muilla aloilla.
Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2025 tekoälyteknologioita hyödynsi 38 prosenttia suomalaisista vähintään kymmenen henkilöä työllistävistä yrityksistä. Vuotta aiemmin osuus oli 24 prosenttia.
Tilastokeskus – Tekoälyteknologioiden käyttö yrityksissä 2025
Kehitys on siis nopeaa, mutta samalla monet yritykset ovat vasta tutustumassa teknologian mahdollisuuksiin.
Tekoälyä voidaan käyttää esimerkiksi tiedon analysointiin, sisältöjen tuottamiseen ja toistuvien työtehtävien helpottamiseen. Kiinnostavimmat mahdollisuudet voivat kuitenkin syntyä vasta silloin, kun teknologiaa aletaan soveltaa ongelmiin, joita ei aiemmin ole ajateltu ratkaistavan sen avulla.
Tarvitseeko uusia ratkaisuja kehittääkseen osata koodata?
Kuvitellaan opiskelija, jolla on idea uudenlaisesta sovelluksesta. Hän on huomannut, että monet opiskelijat kamppailevat ajanhallinnan kanssa. Tehtävät, tentit ja muut menot kasaantuvat helposti, eikä sopivaa työkalua oman arjen suunnitteluun tunnu löytyvän.
Opiskelijalla ei ole kokemusta ohjelmoinnista, eikä hän tiedä, mistä sovelluksen kehittäminen pitäisi aloittaa. Aiemmin idea olisi saattanut jäädä vain ajatukseksi, sillä toteuttaminen olisi vaatinut teknistä osaamista tai ulkopuolista apua.
Nykyään tilanne on kuitenkin toinen.
Tekoälyn ja erilaisten no-code-työkalujen avulla opiskelija voi lähteä rakentamaan yksinkertaista sovellusprototyyppiä ilman, että hänen tarvitsee itse kirjoittaa kaikkea ohjelmakoodia. Hän voi esimerkiksi kokeilla työkalua, joka auttaa käyttäjää suunnittelemaan viikkonsa tehtävien, aikataulujen ja omien tavoitteiden perusteella.
Ensimmäinen versio ei välttämättä toimi täydellisesti, mutta sitä voidaan kokeilla muiden opiskelijoiden kanssa. Saadun palautteen perusteella ideaa voi kehittää eteenpäin.
Tämä on yksi tekoälyn kiinnostavimmista mahdollisuuksista. Se voi madaltaa kynnystä kokeilla ideoita, joiden toteuttaminen olisi aiemmin tuntunut liian monimutkaiselta tai kalliilta.
Uuden ratkaisun kehittäminen ei siis aina ala teknisestä osaamisesta. Joskus se alkaa yksinkertaisesti siitä, että joku tunnistaa ongelman ja haluaa tehdä asialle jotain.
Uudet mahdollisuudet eivät rajoitu teknologia-alalle
Tekoälyn kehitys ei tarkoita pelkästään uusia sovelluksia tai digitaalisia palveluita.
Markkinoinnin osaaja voi hyödyntää tekoälyä asiakastarpeiden tunnistamisessa. Yrittäjä voi kehittää palvelun, jonka toteuttaminen olisi aiemmin ollut liian kallista tai aikaa vievää.
Samalla tekoälyn kasvava käyttö lisää tarvetta esimerkiksi datakeskuksille, laskentateholle ja energiaratkaisuille. Näiden ympärille voi syntyä liiketoimintamahdollisuuksia myös rakentamisen, energiateknologian ja teollisuuden aloilla.
Yhden teknologian kehitys voi siis avata ovia monille muille toimialoille.
Teknologia tarvitsee edelleen ihmistä
Tekoäly pystyy käsittelemään tietoa nopeasti ja tarjoamaan ehdotuksia erilaisiin ongelmiin. Se ei kuitenkaan automaattisesti tiedä, mikä ratkaisu on ihmiselle hyödyllinen tai miten idea toimisi käytännössä.
Näihin kysymyksiin tarvitaan edelleen kokemusta, luovuutta ja harkintakykyä.
Kaksi ihmistä voi käyttää täsmälleen samaa tekoälytyökalua, mutta nähdä siinä täysin erilaisia mahdollisuuksia. Toinen nopeuttaa päivittäisiä työtehtäviään, kun taas toinen alkaa kehittää sen avulla kokonaan uutta palvelua.
Teknologia on sama, mutta sen käyttötapa erilainen.
InnoFinlandissa haluamme kannustaa opiskelijoita, yrityksiä ja eri alojen osaajia tunnistamaan uusia mahdollisuuksia ja kehittämään ratkaisuja yhdessä.
Opiskelijalla voi olla tuore näkökulma, yrityksellä todellinen kehitystarve ja teknologiaosaajalla taito toteuttaa ratkaisu. Kun nämä kohtaavat, voi syntyä jotain, mitä kukaan ei olisi yksin osannut kehittää.
Tulevaisuus ei synny pelkästä teknologiasta
Emme vielä tiedä, mitkä tekoälyn tulevista käyttötavoista osoittautuvat kaikkein merkittävimmiksi.
Seuraava kiinnostava palvelu voi syntyä opiskelijan havainnosta, yrityksen arjen ongelmasta tai kahden eri alan osaajan keskustelusta.
Kaiken ei tarvitse alkaa suuresta keksinnöstä. Joskus riittää, että joku huomaa uuden mahdollisuuden ja uskaltaa kokeilla sitä käytännössä.
Tekoäly voi tehdä monista asioista helpompia ja aiempaa saavutettavampia. Se ei kuitenkaan yksin päätä, mihin suuntaan kehitys kulkee.
Tekoäly tarjoaa työkalut. Meidän tehtävämme on löytää niille merkitys.
