Muotoilu tuotekehityksessä ei ole tuotteen viimeinen koristekerros, vaan osa sitä, miten tuote toimii, viestii sekä tuottaa arvoa. Asiakas nimittäin muodostaa tuotteesta käsityksen jo ennen ensimmäistä käyttökertaa. Miltä tuote näyttää? Vaikuttaako se laadukkaalta ja helppokäyttöiseltä? Onko selvää, mitä sillä voi tehdä ja tuntuuko tuote turvalliselta?
Tuote siis kertoo itsestään todella paljon ennen kuin sitä ehditään käyttää. Juuri siksi muotoilu ei ole irrallinen viimeistelyvaihe, vaan osa tuotteen ydintä, ja yksi harvoista panostuksista, joka näkyy yhtä aikaa käytettävyydessä, laatumielikuvassa sekä myynnissä. Hyvä muotoilu ei tee tuotteesta vain paremman näköistä. Se tekee siitä helpommin ymmärrettävän ja käytettävän.
Muotoilu ei tarkoita vain ulkonäköä
Muotoilu ymmärretään usein liian kapeasti pelkäksi visuaaliseksi ilmeeksi. Todellisuudessa se vaikuttaa fyysiseen käytettävyyteen, painikkeiden ja säätimien sijoitteluun, käyttöliittymään, tuotteen kokoon ja muotoon sekä materiaalivalintoihin. Se ulottuu myös huollettavuuteen ja pakkaukseen sekä ennen kaikkea siihen, miten käyttäjä ymmärtää tuotteen toiminnan.
Muotoilijan tehtävä on koota yhteen taloudelliset, toiminnalliset ja tekniset vaatimukset sekä markkinoiden tarpeet toimivaksi kokonaisuudeksi. Kyse ei ole kaunistelusta, vaan siitä, että tekniikan kieli käännetään ihmisten kielelle.
Miksi käytettävyys on osa tuotekehitystä?
Kuvitellaan kaksi teknisesti yhtä hyvää tuotetta. Toisessa painikkeet ovat epäselviä, käyttölogiikkaa on vaikea hahmottaa, asetuksia on liikaa ja huoltokohteisiin on hankala päästä. Toisessa toiminnot ovat selkeitä, käyttäjä tietää mitä tapahtuu, tärkeät toiminnot löytyvät helposti ja huolto on otettu huomioon. Tekninen suorituskyky voi olla sama, mutta käyttökokemus on täysin erilainen. Tässä muotoilu muuttuu liiketoimintatekijäksi.
Hyvä muotoilu myös vähentää virheitä. Hyvin suunniteltu tuote ohjaa käyttäjää toimimaan oikein: selkeä käyttöliittymä, loogisesti sijoitetut painikkeet, helposti havaittavat varoitukset ja fyysisesti toisistaan erottuvat säätimet ohjaavat toimintaa lähes huomaamatta. Käyttöliittymän pitäisi itsessään toimia ohjeena siitä, kuinka laitetta käytetään. Kun näin on, virheitä syntyy vähemmän ja työ sujuu turvallisemmin. Muotoilu ei siis ole vain osa käyttökokemusta, vaan myös tehokkuutta ja turvallisuutta.
Ulkonäkö viestii laadusta
Asiakas ei useinkaan pysty arvioimaan teknistä laatua ennen käyttöä. Siksi visuaalinen ja fyysinen toteutus vaikuttaa suoraan siihen, mitä tuotteelta odotetaan. Muotoilu voi viestiä laatua, luotettavuutta, moderniutta, kestävyyttä ja ammattimaisuutta, tai huonoimmassa tapauksessa myös päinvastaista.
Tässä piilee kuitenkin tärkeä huomio. Hyvä ulkonäkö ei korvaa huonoa tuotetta. Muotoilun on vastattava sitä kokemusta, jonka tuote oikeasti tarjoaa. Jos ulkoinen lupaus ja todellinen käyttö eivät kohtaa, pettymys on suurempi kuin ilman lupausta.
Myös teollisuustuotteet tarvitsevat muotoilua
Muotoilusta ajatellaan helposti kuluttajaelektroniikkaa, autoja tai huonekaluja. Sama pätee kuitenkin myös teollisuuskoneisiin, työkaluihin, automaatioratkaisuihin, mittalaitteisiin ja tuotantolaitteisiin. Teollisuustuotteessa muotoilu vaikuttaa siihen, kuinka nopeasti työntekijä oppii käyttämään konetta, kuinka helposti huolto onnistuu ja kuinka turvalliseksi laitteen käyttö koetaan.
Vaikutukset ovat myös taloudellisia. Kun laite on suunniteltu ihmistä varten, se toimii hyvin käyttäjän lisäksi myös kokoonpanijan, pakkaajan ja huoltajan näkökulmasta. Selkeä ja helposti opittava laite tarkoittaa vähemmän hukattua työaikaa, pienempiä koulutuskustannuksia ja vähemmän virheitä.
Muotoilu kuuluu suunnitteluun alusta asti
Yleinen tuotekehityksen ansa on ajatus: ”tehdään ensin teknisesti toimiva tuote ja mietitään ulkonäköä lopuksi.” Kun muotoilu otetaan mukaan liian myöhään, mahdollisuudet vaikuttaa rakenteeseen ja käytettävyyteen ovat jo rajalliset. Suuri osa tuotteen kustannuksista ja käytettävyydestä lukitaan jo suunnittelupöydällä, joten loppuvaiheessa tehtävät muutokset ovat sekä kalliita että työläitä.
Parempi lähtökohta on tuoda tekniikka, käyttäjä, muotoilu ja liiketoiminta yhteen jo suunnitteluvaiheessa. Hyvä tuote ei synny vain kysymällä ”miten tämä voidaan valmistaa?” Yhtä tärkeää on kysyä, kuka tätä käyttää, miten hän käyttää sitä, mitä hän tarvitsee, miten tuotteesta tehdään ymmärrettävä sekä miten se erottuu kilpailijoista.
Lopuksi
Tuotteen ulkonäkö ei ole vain pintaa. Se vaikuttaa siihen, ymmärtääkö asiakas tuotteen, haluaako hän käyttää sitä, kuinka nopeasti hän oppi käyttämään tuotettai, kuinka paljon virheitä syntyy ja millaisen kuvan hän saa yrityksestä. Hyvä muotoilu ei tee tuotteesta vain paremman näköistä, vaan paremman käyttää, helpomman ymmärtää sekä helpomman valita.
Juuri tämä on syy, miksi tuotekehityksessä tarvitaan monialaista osaamista. Tekninen ratkaisu tarvitsee rinnalleen ymmärrystä käyttäjästä, muotoilusta ja liiketoiminnasta. InnoFinlandin toimintamallissa kootaan yhteen juuri tällaisia, monialaisia tiimejä, joissa mm. tekniikan-, muotoilun- ja liiketoiminnan osaajat kohtaavat saman haasteen ääressä. Siellä tuoteidea voi kohdata sekä insinöörin että muotoilijan näkökulman jo varhaisessa vaiheessa. Näin syntyy tuotteita, jotka eivät ole vain teknisesti toimivia, vaan myös helppoja käyttää, ymmärtää ja valita.
