Tekoälyn käyttö yrityksessä on noussut lähes jokaisen johtoryhmän agendalle. Uusia työkaluja tulee jatkuvasti, ja yrityksiä kannustetaan hyödyntämään niitä. Yksi kysymys jää silti vähemmälle: milloin tekoälyä kannattaa käyttää, ja mihin ongelmaan sillä oikeastaan vastataan. Tekoälybuumissa tullaan harvoi ajatelleeksi, että kaikki yrityksen ongelmat eivät välttämättä tarvitse tekoälyä.
Teknologia ei saa toimia lähtökohtana, vaan lähtökohdan pitäisi olla ratkaistava ongelma. Joskus paras ratkaisu on tavallinen automaatio, joskus prosessin muuttaminen, ja joskus se, ettei uutta teknologiaa tarvita lainkaan. Tämä ei ole tekoälyn vähättelyä, vaan harkintaa siitä, missä siitä on aidosti konkreettista hyötyä.
Ensin ongelma, sitten teknologia
Hyvä kehittäminen alkaa kysymyksistä, ei työkaluista. Mikä työvaihe vie turhaan aikaa? Missä syntyy eniten virheitä? Mitä tehdään toistuvasti käsin? Missä tieto katoaa tai liikkuu hitaasti? Mikä aiheuttaa kustannuksia? Mitä asiakkaan näkökulmasta pitäisi tehdä paremmin?
Vasta näiden jälkeen mietitään teknologiaa. Jos työntekijä siirtää tietoja järjestelmästä toiseen joka päivä, ei välttämättä tarvita tekoälyä. Usein tavallinen integraatio tai automaatio riittää.
Tekoäly, automaatio vai ei teknologiaa lainkaan?
Tämä on koko kysymyksen ydin. Sama ongelma voidaan ratkaista monella tavalla, ja oikea valinta riippuu ongelman luonteesta.
- Tekoäly sopii, kun käsitellään suuria tietomääriä, tulkitaan tekstiä tai kuvia, tehtävässä on vaihtelua ja joustavuutta, halutaan tunnistaa malleja tai poikkeamia tai kun ennustamisesta on hyötyä.
- Tavallinen automaatio on parempi, kun tehtävä on toistuva, säännöt ovat selkeät, sama asia tehdään aina samalla tavalla ja päätöksenteko voidaan kuvata yksinkertaisilla ehdoilla.
- Teknologiaa ei välttämättä tarvita, kun ongelma johtuu huonosta toimintatavasta, epäselvästä työnjaosta tai tiedonkulun katkoksista. Silloin ongelma ratkeaa toimintatapaa muuttamalla.
Tässä kohtaa on syytä muistaa yksi tärkeä asia: jos huono prosessi automatisoidaan, saadaan vain automatisoitu huono prosessi. Teknologia nopeuttaa sitä, mikä on jo olemassa, myös virheitä.
Milloin tekoäly yrityksessä tuottaa oikeaa arvoa?
Käyttöönotto ei itsessään ole onnistuminen. Arvo syntyy vasta, kun teknologia muuttaa jotain yrityksen toiminnassa. Hyviä mittareita ovat säästetty aika, vähentyneet virheet, parempi asiakaskokemus, nopeampi päätöksenteko tai pienentyneet kustannukset.
Pk-yrityksen ei tarvitse rakentaa omaa tekoälyjärjestelmää eikä aloittaa valtavasta hankkeesta. Järkevämpää on tunnistaa yksi konkreettinen ongelma, selvittää miten se ratkaistaan nyt, arvioida vaihtoehdot sekä kokeilla ratkaisua pienessä mittakaavassa. Kun vaikutukset on mitattu, ratkaisua voi laajentaa, jos hyötyä todella syntyy.
Oikea valinta on myös innovaatio
Innovaatio ei tarkoita automaattisesti uusinta teknologiaa. Jos yritys löytää yksinkertaisemman, halvemman ja toimivamman tavan ratkaista ongelman, sekin on innovaatio.
Tekoälyn sijaan oikea ratkaisu voi olla uusi työprosessi, automaatio, sensori, ohjelmistointegraatio, parempi käyttöliittymä, tiedon parempi hyödyntäminen tai kokonaan uusi toimintatapa. Ratkaisun arvoa ei mitata sillä, kuinka uutta teknologiaa se käyttää, vaan sillä, kuinka hyvin se poistaa ongelman.
Viisi kysymystä ennen tekoälyhanketta
Ennen kuin yritys käynnistää tekoälyhankkeen, kannattaa vastata viiteen kysymykseen:
- Mikä ongelma halutaan ratkaista?
- Kuinka ongelma ratkaistaan tällä hetkellä?
- Tarvitaanko siihen todella tekoälyä?
- Miten hyötyä voidaan mitata?
- Voidaanko ratkaisu ensin testata pienessä mittakaavassa?
Jos näihin osaa vastata, hanke lähtee liikkeelle oikeasta päästä, eli ongelmasta, ei työkalusta.
Kannattaa siis kääntää alkuajatus ympäri. Yrityksen ei tarvitse käyttää tekoälyä kaikkialla, vaan tunnistaa, missä siitä on aidosti hyötyä. Kilpailukyky ei synny käyttöönotettujen teknologioiden määrästä, vaan kyvystä ratkaista todellisia ongelmia. Paras ja uusin teknologia eivät ole aina sama asia.
Ongelman ratkaisuun voidaan tarvita ohjelmisto-osaamista, tekoälyä, automaatiota, robotiikkaa, insinööriosaamista tai tuotekehitystä, mutta joskus paras ratkaisu löytyy ilman uutta teknologiaa. InnoFinlandin toimintamallissa yrityksen aito ongelma kohtaa monialaisen tiimin, joka valitsee ongelmaan oikean ratkaisun. Yrityksen ei tarvitse tietää valmiiksi, mikä teknologia ongelman ratkaisee, vaan olennaisempaa on tunnistaa ongelma ja löytää siihen oikea osaaminen.
