Viime lauantaina 5. syyskuuta vietettiin valtakunnallista Yrittäjän päivää. Päivä herättää helposti mielikuvan yrityksen perustamisesta, tilinpäätöksistä sekä taloudellisesta riskistä. Mielikuva on ymmärrettävä, mutta se on vain osa totuutta. Yrittäjämäinen ajattelu ei tarkoita yrityksen perustamista, vaan tapaa suhtautua mahdollisuuksiin, ongelmiin ja omaan tekemiseen.
Sitä ei tarvitse vain yrittäjä. Sitä tarvitsee jokainen, joka haluaa vaikuttaa omaan työhönsä. Yrittäjän päivä on hyvä hetki laajentaa tätä kuvaa: kyse ei ole ammatista, vaan asenteesta.
Yrittäjyys ei ole vain yrityksen perustamista
Yrittäjyys jaetaan usein kolmeen muotoon. Ulkoinen yrittäjyys tarkoittaa oman yrityksen perustamista. Sisäinen yrittäjyys tarkoittaa yrittäjämäistä toimintatapaa toisen palveluksessa. Omaehtoinen yrittäjyys on yksilön oma tapa ottaa vastuuta ja tarttua toimeen.
Vain yksi näistä vaatii Y-tunnuksen. Kaksi muuta ovat mahdollisia kenelle tahansa, missä tahansa tehtävässä. Siksi yrittäjämäinen ajattelu kuuluu myös palkkatyöhön.
Mitä yrittäjämäinen ajattelu käytännössä tarkoittaa?
Yrittäjämäinen ajattelu on hyvin arkista. Se näkyy pienissä valinnoissa, ei suurissa eleissä. Yrittäjämäiseen ajatteluun kuuluu esimerkiksi:
- Aloitteellisuus: tartun asiaan sen sijaan, että odotan ohjetta.
- Mahdollisuuksien tunnistaminen: näen ongelman lisäksi mahdollisen ratkaisun.
- Vastuunkanto: vien annetut asiat loppuun asti.
- Epävarmuuden sieto: uskallan aloittaa, vaikka en tietäisikään kaikkea.
- Jatkuva oppiminen: opin myös silloin, kun ensimmäinen yritys ei onnistu.
Yksikään näistä ei edellytä omaa yritystä. Jokainen niistä tekee omasta työstä parempaa.
Yrittäjämäinen ajattelu näkyy työpaikan arjessa
Kuvitellaan kaksi työntekijää, jotka huomaavat saman ongelman. Henkilö A toteaa: ”Tämä on aina ollut näin. Tätä ei ole tarvetta muuttaa” Henkilö B pohtii: ”Tämä ei toimi hyvin. Voisimmeko tehdä tämän jotenkin paremmin?”
Jälkimmäinen ajattelee yrittäjämäisesti, vaikka ei koskaan perustaisi yritystä. Ero ei ole tiedossa eikä tittelissä, vaan asenteessa. Yrittäjämäinen työntekijä ei odota, että joku muu huomaa ongelman ja ratkaisee sen.
Miksi tätä tarvitaan tulevaisuuden työelämässä?
Työ muuttuu, ja teknologia muuttaa sitä nopeasti. Kun tekoäly automatisoi rutiineja ja tiedon käsittelyä, ihmisen arvo siirtyy toisaalle. Se korostuu siinä, että hän huomaa kehityskohteita, kysyy uusia kysymyksiä, ehdottaa ratkaisuja, ottaa vastuuta ja vie ideat käytäntöön.
Nämä ovat juuri yrittäjämäisen ajattelun ytimessä. Yrittäjämäisyys ei siis ole teknologian vastakohta. Se auttaa hyödyntämään teknologiaa paremmin.
Yrittäjämäinen Suomi rakentuu monessa paikassa
Yrittäjämäinen ajattelu ei synny vain yrityksissä. Sitä voi syntyä korkeakouluissa, julkisella sektorilla, järjestöissä tai esimerkiksi opiskelijoiden keskuudessa. Kun näin tapahtuu, syntyy enemmän ihmisiä, jotka eivät vain odota muutosta vaan pyrkivät itse rakentamaan sitä.
Tällaista ajattelua voi myös harjoitella. InnoFinland on ympäristö, jossa nuoret osaajat pääsevät ratkomaan yritysten aitoja haasteita monialaisissa tiimeissä. Siinä harjoitellaan juuri niitä asioita, joista yrittäjämäisyys koostuu: aloitteellisuutta, vastuunkantoa ja mahdollisuuksien tunnistamista. Oppiminen tapahtuu tekemällä, ja näytöt ratkaisevat.
Yrittäjyyttä vai yrittäjämäisyyttä?
Kaikkien ei tarvitse perustaa omaa yritystä. Mutta voisiko jokainen meistä toimia hieman yrittäjämäisemmin?
Yrittäjämäinen ajattelu ei tarkoita, että jokaisen pitäisi olla yrittäjä. Se tarkoittaa valmiutta nähdä mahdollisuuksia, ottaa vastuuta ja viedä asioita eteenpäin. Juuri tällaista asennetta tarvitaan, kun työelämä, yritykset ja koko yhteiskunta muuttuvat.
